Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2019.

Uupumus

Kuva
Olen väsnyt. Aivan loppu. Varmaan jo pidempään ollut ongelmia, mutta pahalla sisulla sulkenut ne ulkopuolelle ja pakottanut itsensä jatkamaan, karsinut kivoista jutuista, jotta jaksaisi ne pakolliset. Kunnes seinä tuli vastaan. Kävin maanantaina lääkärissä, olisi halunnut laittaa sairaslomalle, kieltäydyin. Oli varmaan virhe, mutta kyllähän sitä pakotettuna vielä kuukauden jaksaa, on tehokas, toimii? Sitten sentään kaksi viikkoa lomaa. Ehkä se tästä. Blogi oli yksi asia, josta jouduin voimien valuessa karsimaan. "Kun tuo on ohi, sitten taas jaksan kirjoittaa". Mutta niitä asioita vain riitti ja työpäiviä, joiden jälkeen jaksoin vain maata sängyssä, itkeä ja kiukutella lähipiirille. Se ei ole ainoa asia, joka jäänyt painavan uupumuksen jalkoihin. Ennen rakas harrastus sai jäädä kesäksi tauolle ja syksyä pohdin, ehkä vanhaa kevyemmin ja jotain uutta rinnalle piristämään mieltä? Kotityöt on myös aika pitkälle jäänyt hoitamatta ja opinnot raahaavat perässä. Unohdin uusia nettiop

Kolme kertaa appelsiini

Kuva
Kaikista parasta olisi suosia kotimaisia satokausituotteita eli vihanneksia, mutta myönnän talvisin sitrushedelmien olevan oma paheeni ja satokausikalenterin mukaan sitrushedelmien satokaudet ajoittuvat talveen - tammikuun puolen välin paikkeille appelsiinien. Koska kaukaa kuljetetusta hedelmästä pitää toki kaikki hyödyt saada irti, kerron tässä kolme vinkkiä kuorien hyödyntämiseen, jos et ole halukas kuivaamaan niitä ja syömään - kuulemma sokeroituna ovat hyviä. Tosin vaatinee torjunta-aineiden takia huolellisen pesun. 1. Pesuetikka Helppoa, kuin heinänteko paitsi, että oikeasti heinän tekeminen on raskasta, eikä kuulemma edes kovin helppoa. Mutta pesuetikan tekeminen on. Kaada purkkiin väkiviinaetikkaa, parin appelsiinin tai muun sitrushedelmän kuoret ja anna marinoitua rauhassa. Sitrushedelmien kuorista etikka saa hyvän tuoksun ja valmista etikkaa voi käyttää melkein kaiken pesemiseen. Itse laimennan sitä veden kanssa suihkepulloon ja käytän pintojen pyyhintään tai mittaan pi

Yksityisautoilu ja ilmastoahdistus

Kuva
Ajoin ajokortin heti 18-vuotiaana. Ensialkuun en juurikaan autoillut, mutta noin vuoden päästä isoisäni vaihtoi autoa ja lahjoitti vanhan autonsa minulle. Hyvä siinä mielessä, että ajovarmuus kasvoi ja myöhemmin välivuotena sain töitä pidemmän matkan päästä ja sen verran syrjästä, etten olisi mitenkään muuten päässyt vuorotöihini. Ensimmäisenä opiskeluvuotena pidin vielä autoa omassa käytössäni. Kumppani asui kauempana ja jälleen julkisten saavuttamattomissa, joten olihan se silloin tällöin kiva nähdä. Valmistuttuaan hän muutti perässäni Espooseen ja itse luovuin tuolloin autosta. Asuimme lähellä opiskelupaikkaani ja vaikka töihin kesäisin olikin matkaa, taitoin sen kiltisti julkisilla. Myöhemmin siirryttyäni LTO:n hommiin, pystyin vaikka kävelemään töihin. Kätevää. Tuolloin rakensin ensimmäisiä kertoja omaa imagoani ja minäkuvaa eettisen kuluttamisen ja julkisilla kulkijan rooliin, myös hippilukion (Steiner) käyneelle ekologiset valinnat olivat osa minuutta. Kuitenkin voin myöntää ol

Neljännesvuosi katsaus ja analyysiä omien kulutustottumusten muutoksista

Kuva
Olen jälleen kipeänä. Tai varmaan kyse on jatkumosta ja perjantaina töihin meno ja treenit (balettia melkein vuoden tauon jälkeen, rakkautta!) kostautui lauantaiyönä. Kaikki oleminen tuntuu pahalta, mutta koen nyt viikon kestäneestä laiskottelusta (okei, pamauttakaa joku päähäni, ettei sairaana kotona makoilu ole laiskottelua vaan itsestä huolehtimista) aivan kamalaa huonoa omatuntoa. Oikeasti, yksi niistä asioista, joita kaipaan lapsuudesta, oli se, että joku toinen teki päätöksen, koska on tarpeeksi kipeä lepäämään ja koska voi taas palata töihin kouluun. Ja nyt koen huonoa omaatuntoa siitä, etten kykene olemaan aikuinen ja kantamaan edes näin pienestä asiasta vastuuta. Ostolakkoa on nyt takana kolme kokonaista kuukautta ja ehkä puolikkaan rippeet, jos lokakuun loppu ja nämä helmikuun muutama päivä lasketaan. Ajattelinkin tässä käyttää laiskotteluni edes jotenkin hyväksi ja pohtia, onko tämä neljäsosa vuosi muuttanut oleellisesti suhtautumistani rahaan, ostokäyttäytymiseen, tavar

DIY dödö

Kuva
Kuten kerroin, monelle jo shampoottomuus on ollut iso yök. En siis ole sen enempää kertonut muista luomuilu kokemuksistani avopuolisoa pidemmälle. Tai syksyn alussa vihjasin työparille, että olen tehnyt muutoksia erään tuotteen suhteen ja jos huomaa sivuvaikutuksia, saa sanoa suoraan. Ainakaan vielä en ole palautetta kuullut ja ainakin elän hyvässä uskossa, että uskaltaisi sanoa, jos ongelmia pienessä ryhmätilassa asian suhteen olisi. Niin, ilmastoahdistuksessani päätin luopua myös dödön käytöstä niiden kemikaalien ja kertakäyttöroskien vuoksi. Pitkän testijakson jälkeen uskallan vihdoin myös mainostaa kotitekoista dödöä, jonka perusresepti on kiertänyt varmaan jokaisessa zero waste blogissa ja keskustelussa. Mutta on se silti niin kiva! Niin, ensimmäisiä zero waste-päätöksiäni oli luopua perus deodoranteista ja antiperspiranteista, joita molempia käytin vaihdellen. Olin vuosia käyttänyt perus roll oneja, kun kesällä päädyin suihkutettaviin. Mitään luotettavaa tietoa en aiheesta

Tammikuun yhteenveto

Kuva
Tammikuun piti olla säästäväinen kuukausi. Ylimääräisiä menoja ei ollut tiedossa ja laskut maksoin heti kuun alussa. Kuitenkin kovat pakkaset nostivat bensan kulutusta, jolloin siihen varaamani summa ylittyi n. 40€:lla eli yhdellä tankkauksella. Vaikka Fiat 500:seni on pieni ja vähäkukutuksinen, oli tämä iso paha. Kyseinen summa on myös taloudellisesti iso meno sillä kaikkiaan kuukausirahani eivät ole suuria. Huomasin myös kuluttavani ruokaan huomattavasti enemmän rahaa ja sen osalta kuukausibudjetti ylittyi myös noin 30€:lla. Tammikuun vegaanihaaste houkutteli kokeilemaan uusia ruoka-aineita, kuten ravintohiivaa, ja lisäsi mm pähkinöiden kulutusta. Kokkailin myös koko kuukauden aikana huomattavasti enemmän, mitä aikoihin. Vaikka menot kuukausitasolla näyttää suurelta nousulta, eivät ne ruoka-ainekohtaisesti ole suuria sillä monet kestävät pitkään. Vegaanius ei myöskään automaattisesti nosta ruokakuluja, itse vain innostuin kokeilemaan. Jos olisin syönyt vihanneksia ja linssejä/papuja

Tammikuun vegaanihaaste

Kuva
Olen nyt ollut kaksi päivää kotona nukkumassa kuumetta pois ja koen valtaisan huonoa omaatuntoa siitä, että kirjoitan koneella tätä. Kotona. Kääriytyneenä vilttiin. Teetä juoden. Mutta kun eihän sitä saikulla saisi, kuin maata sängyssä ja voida huonosti. Koska muutenhan olisi työkykyinen ja on vain laiskuutta oleskella kotona. Koska kaikkihan haluavat kuumeisen ja puolikuntoisen opettajan kaitsemaan lapsiaan. Ei ole aina helppoa olla kaikesta syyllistyvä idiootti, joten takaisin alkuperäiseen aiheeseen. Kerroin ottaneeni osaa vegaanihaasteeseen. Omasta syömishistoriastani löytyy erilaisia kasvisruokailu ja vege pätkiä, joista suurin osa kariutunut joko siihen, että olen vaatinut heti alussa itseltäni liikaa, muiden miellyttämiseen, huonolaatuiseen laitosruokaan tai yleiseen elämäntilanteen raskauteen, jossa motivaatio kaikkeen loppuu. Nyt haasteeseen lähdin ajatuksella saada päivitettyä tietojani, uusien ideoiden ja vinkkien toivossa. Mahani on myös ärsyttävyyteen herkkä ja tuntuu,

DIY kylpypommit

Kuva
Vuoden pimeimpään aikaan pääsin töiden kautta luonnonkosmetiikkapajaan kuuntelemaan lyhyttä luentoa aiheesta ja sitten itse valmistamaan tuotteita. Olen hirveän antisosiaalinen ja kuultuani, että työparini ei päässytkään osallistumaan iltaan, koin ehkä ihan pientä ahdistusta. Semivieraiden seurassa yksin. Mitä jos joudun seurustelemaan ja olemaan sosiaalinen? Mitä jos mokaan? Luento-osuus ja syöminen oli helppoa, sain piiloutua nurkkaan. Kosmetiikan valmistuskin kuulosti hauskalta ja lähdinkin touhuamaan lopulta aika innolla, mitä nyt oli pelottavaa, kun minulta kysyttiin ohjetta ja työpariksi. En osaa! Apua! Liikaa vastuuta! Piilouduin siis uudelleen nurkkaan, mutta uskalsin lopussa itsekin kysellä pajan vetäjältä ja lopulta jutella myös muiden kanssa. Ei ole helppoa olla sosiaalisesti kömpelö introvertti. Töissä voin vetää työroolia ja kaikki ovat jo niin tuttuja, että oleminenkin on helppoa, mutta puoliviralliset tilanteet ovat epämiellyttäviä. Miten niissä kuuluu olla ja kä

Kengän koputtaja, naskalin naputtaja / Tästä pelistä pois

Kuva
Tässä näppärä vinkki, miten päästä nopeasti eroon ylimääräisestä rahasta ostolakon aikana, tukea yritystoimintaa ja pelastaa maailma - korjauta vanha vaatteesi. Kukaan ei ole voinut elää elämäänsä niin pimennossa, ettei olisi tietoinen halpatuotantovaatteiden ongelmista. Aiheesta on keskusteltu mielestäni koko nuoruuteni ja ajoittain asia nousee uudelleen pinnalle. Nuoruudessani (voinko sanoa niin? Tai oikeammin, haluanko edes vielä leimata itseäni vanhaksi?) ensimmäinen isompi keskustelua herättänyt tapaus oli Rana Plaza-tehtaan romahdus , mutta myös ajoittaiset ketjujen imagon kohotusyritykset saavat asian taas esille. Ja nyt tietysti ilmastoraportti, joka nosti epäinhimillisten työolojen lisäksi valokeilaan vaateteollisuuden ympäristöongelmat . Halvalla vaatteella on kallis hinta, mutta ihan rehellisesti harva sitä ajattelee aktiivisesti arjessa. Uutisten yhteydessä voivotellaan, ehkä katsotaan vähän omaa vaatekaappia läpi ja laitetaan muutamat Made in kolmasmaailma-vaatteet kierrä

1000:n tavaran haaste

Kuva
Haaveilen selkeästä, yksinkertaisesta kodista, jossa kaapeissa ei olisi mitään ylimääräistä ja lattiapinta-ala sallisi vähän enemmän tilaa vievät harrastukseni. Siivouskin saisi olla helpompaa. Siis kodista, jossa olisi vain kaikki tarpeellinen, ei mitään ylimääräistä ja jossa olisi helppo keskittyä olennaiseen ja omiin harrastuksiin. Turhat tavarat ja velvoitteet eivät häiritsisi tai tuottaisi ahdistusta. Olen kasvanut hyvin materiakeskeisessä perheessä, mikä lienee aika tavallista koko läntisessä yhteiskunnassa. Olen siis itsekin oppinut siihen, että parempi pitää varoilta tallessa ja ottaa muiden vanhaa vastaan, koska ehkä sitä tarvitsee. Olen aina pitänyt myös lahjojen antamisesta ja saamisesta, ja onhan niitäkin jaksoja takana, kun tavaran hamstraamisella on paikannut jotain muuta ongelmaa. Ajoittain jo omassa historiassanikin on ollut jaksoja, kun tavaramäärä on ahdistanut ja kulutusyhteiskunnan mielekkyys tullut kyseenalaistettua, mutta se ei ole hirveästi esimerkiksi huonees

Kahvi kotikosmetiikkana x 3

Kuva
Kerroin no poo-postauksessa kahvin olevan yksi osa hiustenpesurutiiniani, toinen vakiokäytössä oleva oli etikka. Kahvin toimivuus ja miten sillä pesen on herättänyt ehkä eniten kysymyksiä. Viimeisimmän keskustelun kävin eilen työpaikan suunnittelupalaverissa. Yllättävän moni oli käyttänyt kahvia jo aiemmin ja oli myös tyytyväinen tuloksiin, yksi puolestaan päätti tänään testata. Huomenna kuulen varmaan tuloksista. Oletan pettymystä, koska mitään ei ole kuulunut. 1. Kahvi hiushuuhteena ja tumman värin kirkastajana Tai pesuaineena. Olen kiehauttanut vettä ja kaatanut jo kertaalleen käytettyjen purujen läpi eli lyhyesti keittänyt vain kahvia. Jos aamukahvista on jäänyt jotain pannuun seisomaan, olen sen hyödyntänyt tässä. Annan kahvin jäähtyä. Tässä välissä olen hiukset kastellut mahdollisimman kylmällä suihkulla ja hangannut huolellisesti päänahkaa. Kahvin jäähdyttyä huuhtelen sillä hiukset pääalaspäin. Ajoittain lasken kipon alas ja hankaan päänahkaa huolellisesti ja kaadan l

Jännempää jännempi elämäni - kaikki, mitä olet koskaan halunnut tietää mäntysuopasaippuasta

Kuva
Tämä on oikeastaan asia, jota selvittelin jo aikoja sitten ja josta on pitänyt pienen ikuisuuden kirjoittaa, mutta saatuani mäntysuopasaippuan lahjaksi oli viimein pakko tarttua toimeen. Olen siis aina pessyt kotia enemmän tai vähemmän mäntysuopapainotteisesti, hyödyntänyt sitä kirvojen karkoituksessa ja vähän kaikessa muussakin . Onhan se monitoimisaippuan maineessa ja ainakin itse olen sen kovin ekologiseksi mieltänyt. Tuoksu myös tuo mieleen lapsuuden, mummolan ja kesän mattopyykit, joten onko tuo nyt ihme, jos se on omiin suosikkeihini kuulunut? Samaa mieltä ovat ilmeisesti muutkin, sillä mäntysuopaa myydään 1,5 miljoonaa kiloa vuodessa . Oma kiinnostukseni tuotteeseen heräsi, kun vanha palani oli loppumassa ja oli aika lähteä metsästämään uutta. Useimmissa zero waste-blogeissa vannotaan Marseille-saippuan nimiin ja itsekin aloin kyseenalaistaa, onko tämä Ranskan lupaus siis parempi valinta. Marseille on siis oliiviöljysaippua, jolla voi pestä koko kropan, tiskata astiat ja varmaa