Shampoosta luopuminen - no poo-metodin kokeilua

Käydessäni läpi hiushistoriaani, asetin itselleni samalla joulukuulle hiushaasteen liittyen shampoottomaan elämään eli no poo-metodiin. Itselle kyllä tulee termistä jotain muuta mieleen. Kerroin haasteen alussa jo ensimmäisen viikon ahdistaneen sekä sisältäneen vaikka mitä säätöä, kokeilua ja epävarmuutta. Tavoite loppuvuodesta pesemättömillä hiuksilla on muutamalla päivällä jo ylitetty, mutta oikeastaan en ole enää pitkään ajatellut koko haastetta tai elänyt sen mukaan.

Ensimmäisen viikon jälkeen aloin huomata jo oleellisia muutoksia hiusten käyttäytymisessä ja kolmannen viikon aikana pääsin omasta mielestäni siihen aidosti rasvoittuneeseen tilaan. Neljännellä viikolla pyysin jokaista ihmiskontaktia lääppimään päätäni ja arvostelemaan tuntemusta. Kuukauden aikana olen myös käynyt mielenkiintoisia keskusteluja hiusten shampoottomuudesta. Perusrakenne on ollut laatua:

-Aloitin muuten kokeilun shampoottomuudesta.
-Yök! Kaverinserkunkaima kokeili kanssa, ei sellaisena voi olla töissä ihmisten parissa! Se on hygieniariski. tai -Joo, kokeilin mäkin nuorempana, nykyään kyllä pesen hiukseni.
-Jos tää toimii, voisi koittaa luopua sham....
-Hyi! Kiva olla sit koko elämän rasvaletti.
-Niin, siis ennenhän... 
-Hyi!
-Vesip...
-Hiukset menee varmaan kamalan näköisiksi.
 

Toki positiivisempiakin kokemuksia on ollut, mutta tämä on ollut ehkä se yleisin kaava. Shampoosta luopuminen on siis selvästi kova paikka edelleen ja kaipaan kyllä itsekin hyväntuoksuisia esanssishampoita ja hoitoaineita. Toki Famolla (kotimainen) ja Lushilla (sisältävät sulfiitteja eli ovat shampoita ja eivät sovi no poohon) olisi todella hyvän tuoksuisia hiustenpesupaloja, Flow (kotimainen) kosmetiikaltakinn löytyy shampoopaloja, mutta mielestäni ne ovat melko tuoksuttomia. Päätin kuitenkin ryhtyä tähän kokeiluun sen ääriversiona ilman helpottavia versioita ja selvitä kotoa löytyvin tarvikkein.

Syy, miksi en no poota enää ole sen ihmeellisemmin arjessa ajatellut onkin oikeasti se, ettei ole mitään ajateltavaa. Hiusten hoito ja kunnassapito ei ole koskaan ollut helpompaa, olen päässyt eroon huonoista hiuspäivistä, kun jokainen töyhtö olisi halunnut osoittaa omaan suuntaansa ja kaikkiaan tykkään siitä, miltä hiukset parhaillaan tuntuvat. Teinistä asti olen eri purkkien, tehohoitojen, öljyjen ja palashampoiden kautta etsinyt oikeastaan juuri tätä, minkä löysin tekemättä hiuksille mitään. Niitä on helppo käsitellä, tuntuvat paksun terveiltä ja jopa tuntuvat kuivuvan pesun jälkeen nopeammin. Sillä kyllähän niitä oikeasti edelleen pesen.

Kokeilin useita erilaisia pesutapoja kahden ensimmäisen viikon aikana. Asiaan enemmän perehtyneet suosittelevat kokeilemaan yhtä menetelmää pidempään ja ennen shampoista luopumista pesemään hiukset kerralla kunnon syväpuhdistavalla tai toteuttavan siirrymisen hiljalleen pidentämällä pesuvälejä. Tein siis oikeastaan kaiken väärin. En tehopessyt ja luovuin kerrasta, kokeilin vähän kaikkea mieleen tullutta, enkä hommannut bambukampaa vaan käytin talosta löytyvää harjaa ja kampaa. Ennen ei muuten olisi ollut edes mahdollista harjata hiuksia kammalla, nykyään sujuu helposti.


Suosikeikseni pesutapoina muodostuivat kahvipesu, suolasaippua ja etikkahuuhtelu, joista kahvia käytän useimmiten ja suolaa hyvin harvakseltaan. Kahvin keitän kestosuodatinpussilla aamun poroista tai jatkan ylijäänyttä kahvia, uutta en keitä hiuksia varten. Kahvi on hieman mielestäni tummentanut punertavaa tukkaani, mutta pidän lopputuloksesta. Kaakeleissa ei näy mitään. Seinät ovat vaaleat ja lattia musta, olen välillä niitä varoiksi harjannut vedellä. Etikkahuuhtelu on myös kiva ja haju lähtee nopeasti hiusten kuivattua. Sekoitan kylmää vettä ja etikkaa isoon astiaan, jota valutan päänahkaan lasista. Suolasaippuan hommasin alkuaan kuivan ihon avuksi, mutta kaikkein rasvaisimpina päivinä olen kevyesti hangannut päätä sillä ja sekoittanut suolavettä päähän, huuhtelu kylmällä vedellä. Kaikkien pesutapojen yhteydessä päänahan aktiivista hieromista.

Omenahillo sekä ruishiutaleet ovat monien suosikkeja. Kokeilin näistä ruishiutaleita ja kyllähän ne hyvin pesivät, melkein narskuva lopputulos, mutta meidän kellaripesutiloissa on remontista huolimatta ollut välillä ongelmia putkien kanssa. Kaato on ilmeisesti jäänyt liian lyhyeksi ennen putken kääntymistä, jolloin hajulukko kuivuu herkästi. En siis ole liian ruokaisilla aineilla halunnut tiloissa leikkiä, etten omilla toimillani ainakaan pahenna tilannetta. Tai pahenna ja pahenna. Ongelma poistuu aina parilla vesikauhallisella sen pari kertaa vuodessa, kun lukko kuivahtaa liiaksi, mutta siltikin.

Harjaamisen ja pesun lisäksi hiustenhoitorutiineihini kuuluu latvojen öljyäminen. Kun varsinainen hiusöljy hyvin alkukuusta loppui, pelkäsin aidosti hiusten nyt kuivuvan sillä aiemmin latvat ovat olleet herkästi hamppuisen kuivia ja öljy elinehto. Sekoitin purkkiin rypsiöljyä sekä muutaman tipan appelsiinin tuoksuista eteeristä öljyä ja jatkoin menoa. En kuitenkaan enää koe tarvitsevani päivittäistä hiusten öljyämistä, noin kerran viikossa riittää tai harvemminkin. Voi olla, että hankin famon hiussaippuan ihan vain, koska tuoksu ja arjen luksus, mutta tavallisiin shamompoisiin ja hoitoaineisiin ei ole enää paluuta.


Olisiko itsestsi kokeilemaan shampootonta elämää? Entä oletko joskus kokeillut?

Kommentit

  1. Olen kokeillut ja luovutin aika pian. Kiinnostaisi kyllä joskus kokeilla pidempään ja kunnolla, ja toisaalta nyt olen jo vuosia pessyt hiuksia luonnollisemmilla shampoilla, joten kokeilu saattaisi onnistua paremmin. Tällä hetkellä mulla itse asiassa taitaa juurikin olla tuo Famon shampoopala käytössä. Kokeilin ensin jonkun aikaa ihan vaan oliivisaippuaa (jossa ei ollut muuta kuin oliiviöljyä, vettä ja suolaa), mutta se kutitti mun päätä ihan hirveästi ja hilse lensi. Toi Famo tuntuu olevan sopiva, mulla on joku piparmintun tuoksuinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kokeilin muuten joskus teininä itsekin oliiviöljysaippuaa Pin the Fucks Up!-blogin inspiroimana, mutta en silloin tarkistanut, oliko aitoa kamaa vai täytetty kaikella muulla. Itsellä kertyi lopulta rasvaisuutta hiuksiin liiaksi ja kokeilu päättyi silloin siihen, mutta taisi olla ensimmäinen yritykseni pestä hiuksia ekologisemmin. Monet zero wasten mukaisesti elävät käyttävät Marseillea hiustenpesuun ja se olisi juuri kuvailemaasi. Mutta hyvä, jos omille hiuksille ja tavoille sopiva on löytynyt. Palasaippua (ja vielä kotimainen, kartonkipakkauskessa) on kuitenkin monin verroin muovipullossa tulevaa nestemäistä parempi vaihtoehto.

      Poista

Lähetä kommentti