@maninajohanna - kohti parempia valintoja

Kaikista parasta olisi suosia kotimaisia satokausituotteita eli vihanneksia, mutta myönnän talvisin sitrushedelmien olevan oma paheeni ja satokausikalenterin mukaan sitrushedelmien satokaudet ajoittuvat talveen - tammikuun puolen välin paikkeille appelsiinien. Koska kaukaa kuljetetusta hedelmästä pitää toki kaikki hyödyt saada irti, kerron tässä kolme vinkkiä kuorien hyödyntämiseen, jos et ole halukas kuivaamaan niitä ja syömään - kuulemma sokeroituna ovat hyviä. Tosin vaatinee torjunta-aineiden takia huolellisen pesun. 1. Pesuetikka Helppoa, kuin heinänteko paitsi, että oikeasti heinän tekeminen on raskasta, eikä kuulemma edes kovin helppoa. Mutta pesuetikan tekeminen on. Kaada purkkiin väkiviinaetikkaa, parin appelsiinin tai muun sitrushedelmän kuoret ja anna marinoitua rauhassa. Sitrushedelmien kuorista etikka saa hyvän tuoksun ja valmista etikkaa voi käyttää melkein kaiken pesemiseen. Itse laimennan sitä veden kanssa suihkepulloon ja käytän pintojen pyyhintään tai mittaan pi

Ajoin ajokortin heti 18-vuotiaana. Ensialkuun en juurikaan autoillut, mutta noin vuoden päästä isoisäni vaihtoi autoa ja lahjoitti vanhan autonsa minulle. Hyvä siinä mielessä, että ajovarmuus kasvoi ja myöhemmin välivuotena sain töitä pidemmän matkan päästä ja sen verran syrjästä, etten olisi mitenkään muuten päässyt vuorotöihini. Ensimmäisenä opiskeluvuotena pidin vielä autoa omassa käytössäni. Kumppani asui kauempana ja jälleen julkisten saavuttamattomissa, joten olihan se silloin tällöin kiva nähdä. Valmistuttuaan hän muutti perässäni Espooseen ja itse luovuin tuolloin autosta. Asuimme lähellä opiskelupaikkaani ja vaikka töihin kesäisin olikin matkaa, taitoin sen kiltisti julkisilla. Myöhemmin siirryttyäni LTO:n hommiin, pystyin vaikka kävelemään töihin. Kätevää. Tuolloin rakensin ensimmäisiä kertoja omaa imagoani ja minäkuvaa eettisen kuluttamisen ja julkisilla kulkijan rooliin, myös hippilukion (Steiner) käyneelle ekologiset valinnat olivat osa minuutta. Kuitenkin voin myöntää ol

Olen jälleen kipeänä. Tai varmaan kyse on jatkumosta ja perjantaina töihin meno ja treenit (balettia melkein vuoden tauon jälkeen, rakkautta!) kostautui lauantaiyönä. Kaikki oleminen tuntuu pahalta, mutta koen nyt viikon kestäneestä laiskottelusta (okei, pamauttakaa joku päähäni, ettei sairaana kotona makoilu ole laiskottelua vaan itsestä huolehtimista) aivan kamalaa huonoa omatuntoa. Oikeasti, yksi niistä asioista, joita kaipaan lapsuudesta, oli se, että joku toinen teki päätöksen, koska on tarpeeksi kipeä lepäämään ja koska voi taas palata töihin kouluun. Ja nyt koen huonoa omaatuntoa siitä, etten kykene olemaan aikuinen ja kantamaan edes näin pienestä asiasta vastuuta. Ostolakkoa on nyt takana kolme kokonaista kuukautta ja ehkä puolikkaan rippeet, jos lokakuun loppu ja nämä helmikuun muutama päivä lasketaan. Ajattelinkin tässä käyttää laiskotteluni edes jotenkin hyväksi ja pohtia, onko tämä neljäsosa vuosi muuttanut oleellisesti suhtautumistani rahaan, ostokäyttäytymiseen, tavar

Kuten kerroin, monelle jo shampoottomuus on ollut iso yök. En siis ole sen enempää kertonut muista luomuilu kokemuksistani avopuolisoa pidemmälle. Tai syksyn alussa vihjasin työparille, että olen tehnyt muutoksia erään tuotteen suhteen ja jos huomaa sivuvaikutuksia, saa sanoa suoraan. Ainakaan vielä en ole palautetta kuullut ja ainakin elän hyvässä uskossa, että uskaltaisi sanoa, jos ongelmia pienessä ryhmätilassa asian suhteen olisi. Niin, ilmastoahdistuksessani päätin luopua myös dödön käytöstä niiden kemikaalien ja kertakäyttöroskien vuoksi. Pitkän testijakson jälkeen uskallan vihdoin myös mainostaa kotitekoista dödöä, jonka perusresepti on kiertänyt varmaan jokaisessa zero waste blogissa ja keskustelussa. Mutta on se silti niin kiva! Niin, ensimmäisiä zero waste-päätöksiäni oli luopua perus deodoranteista ja antiperspiranteista, joita molempia käytin vaihdellen. Olin vuosia käyttänyt perus roll oneja, kun kesällä päädyin suihkutettaviin. Mitään luotettavaa tietoa en aiheesta

Tammikuun piti olla säästäväinen kuukausi. Ylimääräisiä menoja ei ollut tiedossa ja laskut maksoin heti kuun alussa. Kuitenkin kovat pakkaset nostivat bensan kulutusta, jolloin siihen varaamani summa ylittyi n. 40€:lla eli yhdellä tankkauksella. Vaikka Fiat 500:seni on pieni ja vähäkukutuksinen, oli tämä iso paha. Kyseinen summa on myös taloudellisesti iso meno sillä kaikkiaan kuukausirahani eivät ole suuria. Huomasin myös kuluttavani ruokaan huomattavasti enemmän rahaa ja sen osalta kuukausibudjetti ylittyi myös noin 30€:lla. Tammikuun vegaanihaaste houkutteli kokeilemaan uusia ruoka-aineita, kuten ravintohiivaa, ja lisäsi mm pähkinöiden kulutusta. Kokkailin myös koko kuukauden aikana huomattavasti enemmän, mitä aikoihin. Vaikka menot kuukausitasolla näyttää suurelta nousulta, eivät ne ruoka-ainekohtaisesti ole suuria sillä monet kestävät pitkään. Vegaanius ei myöskään automaattisesti nosta ruokakuluja, itse vain innostuin kokeilemaan. Jos olisin syönyt vihanneksia ja linssejä/papuja