Kattilankansiörvellys ja uusi vuosi ilman kuvia raketeista

Vuosi vaihtui sisarusten ja heidän kumppaneidensa ympäröimänä sekä oman mieheni kanssa. Jos vuodenvaihteen hetken tulisi kuvata sitä seuraavaa vuotta, on omasta vuodestani 2019 tulossa erittäin onnistunut ja täynnä itselleni rakkaita ihmisiä. Taakse jäänyttä vuotta ei tule ikävä, oli raskas ja vaikea täynnä pettymyksiä, huonoja uutisia, riitoja ja typeryyttä. Täältä pääset myös lukemaan uuden vuoden lupaukseni.

Hieman ennen vuodenvaihdetta kansalaisaloite rakettien kieltämisestä yksityishenkilöiltä sai tarpeeksi allekirjoituksia, jotta se otetaan eduskunnassa käsittelyyn. Espoo puolestaan ilmoitti jo hyvissä ajoin ennen uutta vuotta järjestävänsä ilotusesityksen sijaan lasernäytöksen. En ole vielä saanut aikaiseksi googlata kuvia, mutta ainakin omassa feedissäni olen kuullut paljon kehuja, mutta myös tietysti marmatusta. Raketit kuuluvat suomalaiseen uuteen vuoteen, kuten känni juhannukseen ja lenkkimakkara grilliin.

 

Meille ei lapsuudessa juuri koskaan hankittu ilotulitteita vaan lähdimme aina katsomaan joko kaupungin ampumia raketteja tai naapurustossa ammuttavia. Yleensä saimme tähtisadetikkuja ja sulatimme tinaa, hyvä ruoka kuului myös asiaan, kuin myös lautapalit ja yhteinen aika. Lapsena parasta oli silti varmaan luvallinen valvominen myöhään sekä koko lopputalven rakettien kerääminen pulkkaan ja niillä leikkiminen. Kerran isä sai kassillisen raketteja töistä, jotka tuli ammuttua, mutta olimme kaikki sen verran isoja, että isä taisi saada eniten riemua niistä irti. Takaisin nuoruuteen ja sitä rataa. Tuli siinä myös pohdittua, miten käytännössä sitä ampuu rahaa taivaalle. Itse keksisin parempaakin käyttöä niille. En kiellä, etteikö raketteja olisi ihana katsella. Ovathan ne kauniita ja luovat aivan oman tunnelmansa, mutta eivät ne yksityishenkilöiden muutamat taivaalle sinkoamat raketit paljoa mieltä lämmitä ja harvoinpa sitä onnistuu naapureiden kanssa niin hyvin yhteen ajoittamaan sekä ajallisesti, että sijainnillisesti, että siitäkään oleellista lisäarvoa tulisi. Kun päälle lisätään raketeista syntyvä saaste sekä eläimille aiheutuneet haitat, en näe syytä, miksi niitä pitäisi saada ampua. Ihmisille sattuneet tapaturmat ja onnettomuudet sekä omaisuuden tuhoutuminen ovat ikäviä asioita myöskin, kun ulkopuolinen niistä kärsii. Jos aikuinen ei omasta turvallisuudestaan osaa huolehtia, on se puolestaan tyhmyyttä.

Olisihan se kiinnostavaa nähdä uusia innovatiivisia ratkaisuja rakettien sijaan. Alkuaan paukkeen ja metelin tarkoituksena on ollut häätää pahoja henkiä, jotta seuraava vuosi olisi onnistunut. Ehkä voimme järjestää uuden vuoden marssin, jossa paukutellaan kattilan kansia yhteen, kiljutaan ja örvelletään kulkueena?

<3 Mari