Shame!

Yksi kirjoitus takana ja vasta toinen työn alla ja jo nyt tuntuu paitsi paskalta, myös tekopyhältä kirjoittaa koko blogia tästä aiheesta. Olen kuluneiden parin päivän aikana liittynyt useampaan fb:n ekologiseen ja eettisempään elämään tähtäävään ryhmään, lukenut lukemattomat määrät blogipostauksia, töissä vääntänyt Vihreä Lippu-asioita ja etsinyt sekä töissä, että vapaalla valtavia määriä tietoa. Oppinut olen, etten osaa, muut tekee paremmin ja oikein ja tosissaan ja olen vain aivan surkea ihmisperse, jonka syytä koko maapallon tuhoutuminen on. Piste. (Ja kaikilla the oikeilla ja vakavastiotettavilla ekoihmisillä on keltainen sadetakki ja värikkäät villapaidat, itsellänihän on mustaa mustalla, enkä osaa tehdä hipsterinutturaa. Koska on sekin vaan niin väärin).

Aiheeseen liittyvä kuva

Eilen yritin tehdä omaa pyykkietikkaa. Pohdin jo mielessäni, miten tämän postauksen otsikko olisi "Koko koti tuoksuu salmiakilta" tms tosi ällön tekopirteää (ostolakon hengessä pyykkietikan eteerinen öljy siis korvattiin saunaöljyllä, joka salmiakin tuoksuinen). Innoissani otin pyykit koneesta niitä tuoksutellen ja onnistumista fiilistellen, kun sain vihdoin miehen parin tunnin päästä pyykkejä haistelemaan - ei mitään. Tuoksu oli poissa, vain märän vaatteen ominaishaju ja pesupähkinät. Takapakkia seurasi. Olin päättänyt luopua kynsilakoista ja lahjoitin ne siskolle, mutta siinä sattui mieleen häihin suunnittelemani lakkaus mieleen ja sitten sitä jäikin vielä kuusipulloa kaapinpäälle. Häihin on vuosi aikaa ja niihin tarvitaan vain kahta näistä lakoistä, mutta niin vain sain niistäkin itselleni tekosyyn jatkaa kyseisten myrkkyjen käyttöä.

Tän piti olla niin hyvä idea, että otin jopa kuvia.
En oikeasti voi olla näin surkea tässä! Koska negatiivisuus harvemmin mihinkään johtaa ja olen aika rehellisesti myöntänyt nyt julkisesti molemmissa postauksissani oman surkeuteni, voisi olla hyvä hetki itsekehulle ja keskittymiselle niihin asioihin, jotka ehkä jopa jo sujuvat. Kokeillaanko? Ensinnäkin ne pesupähkinät ovat kemiallisia paljon parempi vaihtoehto ja ne nyt ovat olleet käytössä jo vuosia. Samoin perus pesuaineiden rinnalla sooda, etikka ja sitruuna ovat tuttuja ja nyt pitäisi vain siirtyä niihin täyspäiväisesti. Kaupassa mukana kulkee kestokassi, pyrin valitsemaan muovittomia tuotteita. Käytössä ovat myös omat vesipullot. Koska olen jäätävän kömpelö, repussa kulkee teräksinen ja töissä sekä treeneissä puolestaan lasinen. Töissä myös oma termosmuki vähentämässä kahvi- ja teehävikkiä, koska usein muki unohtuu seisomaan tai tulee kiire, mutta on edelleen lämmintä, kun taas muistan juoman olemassaolon. Kierrätys on omassa taloudessa osa arkea, vaikka aina voisi parantaa ja vaikka zero waisting todennäköisesti itselle vielä melko saavuttamaton tavoite, on sekin alkanut kiinnostaa. Pihalta löytyy lehtikomposti, ruokakomposti sekä melko luonnollinen hyönteishotelli sekä niittyalue.


Töihin palatakseni. Koska keskuskeittiön vege safka on ollut välillä melkoisen laadutonta, tuli alkusyksystä itselleni kala-kasvisruoka. Nyt palasin kuitenkin vegeen ja kotonakin kauramaito käytössä taas, maitotuotteisiin liittyvät mieliteot (feta <3 ) on myös onnistuneesti vältetty. Edelleen aion raahata töistä ylijäänyttä sekaaniruokaakin kotiin, mutta on se silti parempi lautasella, kuin roskiksessa. Ruokahävikki on lähellä nollaa. Toki jotain yksittäistä unohtuu ja kasviksien vähemmän maittavat osat tulisi paremmin hyödyntää, mutta talouden koirat omalta osaltaan tekevät parhaansa paikatakseen omistajiensa mokia.

Ehkä tämä tästä. Kyllä mä vielä kehityn ja opin. Ja saan sen pyykkietikan toimimaan. (Työnantaja myös kertoi, että saadaan joululahjaksi sadetakit, valitsin tummanpunaisen vaikka keltainenkin olisi ollut tarjolla).

<3:llä Mari

Kommentit