@maninajohanna - kohti parempia valintoja

Kaikista parasta olisi suosia kotimaisia satokausituotteita eli vihanneksia, mutta myönnän talvisin sitrushedelmien olevan oma paheeni ja satokausikalenterin mukaan sitrushedelmien satokaudet ajoittuvat talveen - tammikuun puolen välin paikkeille appelsiinien. Koska kaukaa kuljetetusta hedelmästä pitää toki kaikki hyödyt saada irti, kerron tässä kolme vinkkiä kuorien hyödyntämiseen, jos et ole halukas kuivaamaan niitä ja syömään - kuulemma sokeroituna ovat hyviä. Tosin vaatinee torjunta-aineiden takia huolellisen pesun. 1. Pesuetikka Helppoa, kuin heinänteko paitsi, että oikeasti heinän tekeminen on raskasta, eikä kuulemma edes kovin helppoa. Mutta pesuetikan tekeminen on. Kaada purkkiin väkiviinaetikkaa, parin appelsiinin tai muun sitrushedelmän kuoret ja anna marinoitua rauhassa. Sitrushedelmien kuorista etikka saa hyvän tuoksun ja valmista etikkaa voi käyttää melkein kaiken pesemiseen. Itse laimennan sitä veden kanssa suihkepulloon ja käytän pintojen pyyhintään tai mittaan pi...

Haaveilen selkeästä, yksinkertaisesta kodista, jossa kaapeissa ei olisi mitään ylimääräistä ja lattiapinta-ala sallisi vähän enemmän tilaa vievät harrastukseni. Siivouskin saisi olla helpompaa. Siis kodista, jossa olisi vain kaikki tarpeellinen, ei mitään ylimääräistä ja jossa olisi helppo keskittyä olennaiseen ja omiin harrastuksiin. Turhat tavarat ja velvoitteet eivät häiritsisi tai tuottaisi ahdistusta. Olen kasvanut hyvin materiakeskeisessä perheessä, mikä lienee aika tavallista koko läntisessä yhteiskunnassa. Olen siis itsekin oppinut siihen, että parempi pitää varoilta tallessa ja ottaa muiden vanhaa vastaan, koska ehkä sitä tarvitsee. Olen aina pitänyt myös lahjojen antamisesta ja saamisesta, ja onhan niitäkin jaksoja takana, kun tavaran hamstraamisella on paikannut jotain muuta ongelmaa. Ajoittain jo omassa historiassanikin on ollut jaksoja, kun tavaramäärä on ahdistanut ja kulutusyhteiskunnan mielekkyys tullut kyseenalaistettua, mutta se ei ole hirveästi esimerkiksi huonees...

Tämä on oikeastaan asia, jota selvittelin jo aikoja sitten ja josta on pitänyt pienen ikuisuuden kirjoittaa, mutta saatuani mäntysuopasaippuan lahjaksi oli viimein pakko tarttua toimeen. Olen siis aina pessyt kotia enemmän tai vähemmän mäntysuopapainotteisesti, hyödyntänyt sitä kirvojen karkoituksessa ja vähän kaikessa muussakin . Onhan se monitoimisaippuan maineessa ja ainakin itse olen sen kovin ekologiseksi mieltänyt. Tuoksu myös tuo mieleen lapsuuden, mummolan ja kesän mattopyykit, joten onko tuo nyt ihme, jos se on omiin suosikkeihini kuulunut? Samaa mieltä ovat ilmeisesti muutkin, sillä mäntysuopaa myydään 1,5 miljoonaa kiloa vuodessa . Oma kiinnostukseni tuotteeseen heräsi, kun vanha palani oli loppumassa ja oli aika lähteä metsästämään uutta. Useimmissa zero waste-blogeissa vannotaan Marseille-saippuan nimiin ja itsekin aloin kyseenalaistaa, onko tämä Ranskan lupaus siis parempi valinta. Marseille on siis oliiviöljysaippua, jolla voi pestä koko kropan, tiskata astiat ja varmaa...

Viimeisen tentin jälkeen vapaus maistui ja tuli täytettyä illat aktiivisesti kaikella mahdollisella tekemisellä siivoamisesta treeneihin ja ystävien kanssa ajanviettoon sekä migreenissä pään paikaltaan repimisen suunnitteluun. Aika kirjoittamisen suhteen on siis ollut kortilla, mutta pääasiassa aika kivoista tekemisistä on ollut kyse. Pitkän alamäen jälkeen tuntuu, että tangolla taas kehittyy ja jopa phoenix on vähän kehittynyt. Tai ainakin uskallan jo vauhdista ponnistaa lopussa ayshaan ja melkein pysynkin. Tasapainon ja keskikropan treenaaminen jatkuu. Ystävien näkeminen on myös virkistänyt kovasti ja on ollut ihana ajan kanssa ja hyvällä mielellä vaihtaa kuulumisia ja ajatuksia. Olen aika avoimesti kertonut ostolakosta ja tiukemmasta rahatilanteesta. Kaikki tuntuvat kertoessa olevan mukana ja tsemppaavan, jopa pitävän "tyypillistä Maria"-käytöksenä. Tämä on ollut aivan mahtavaa! Toisaalta, samalla olen huomannut vahvaa ulkopuolisuutta. Kaupoissa kiertely ja shoppailu ki...

Ekologinen elämä ja säästäminen ovat oikeastaan aika helppoja asioita, paljoa ei edes tarvitse tehdä. Oikeastaan mitään. Ei osta, viettää aikaa kotona vaikka kirjaston kirjaa lukien. Yksinkertaisuudessa piilee oikeastaan myös sen ongelma. Kun motivaatiota olisi, haluaisi hirveästi tehdä kaikkea aiheeseen liittyvää. Ostaa the oikeanlaisen eväsrasian. Vaihtaa kaikki muoviset astiat lasisiin, metallisiin tai puisiin ja hankkia sen ekokaupan must have vessaharjan vaikka kaikki vanhat tavarat ovat edelleen ihan käyttökelpoisia tai jopa käyttöikänsä alkupäässä. Uudistaa talon ilmeen tai laittaa kaikki puskurirahat sijoituksiin, koska korkoa korolle ilmiö. Näitä mielitekoja on itselläkin ollut ja osittain juuri sen takia ostolakko; tunnen itseni ja toivottavasti opin välttämään hetkelliset mieliteot. Toisaalta, ne ovat myös menneet nopeasti ohi ja vasta nyt on ollut muutama tilanne, jossa ostamattomuus on vaatinut enemmän. Ensinnäkin meidän siivousharjan vaihtopää sanoi itsensä irti. Rä...

Tiedättekö, mikä omassa elämässäni kuvastaa naurettavan hyvin nykymaailman kulutus- ja ostovimmaa? Ompelukone! Kuulostaa järkevältä ja hyödylliseltä, mutta olen viimeksi oikeasti oikeasti ommellut ala-asteen toisella luokalla. Suoritin ompelukoneen ajokortin ja osasin hienosti ommella suoraa sekä pujottaa langan paikoilleen. Ompelukoneen sain lahjaksi, kun muutin omilleen. Siinä välissä en ollut yli kymmeneen vuoteen ommellut koneella mitään, valitsin kolmannella nimittäin puutyöt. Ensimmäisena vuotena vähän kokeilin korjata vaatteita ja tehdä jotain. En heti osannut, joten lopetin ja kone ollut sen jälkeen käyttämättä. (Anteeksi äiti ja Mummu!) Noin klo 21:30 on aina hyvä aloittaa uuden opiskelu ja erinäiset projektit Mitään nuppineuloja jaksa etsiä tai käyttää. (Ja se on hunajapurkki taustalla, vanhaa vielä jäljellä, joten käytän pois ja pohdin sitten, toteutanko ruuassa täysvegaaniutta vai mahtuuko hunaja tms mukaan) Meiltä kuitenkin hajosi lakana. Itseasiassa isoäiti...

Yksi kirjoitus takana ja vasta toinen työn alla ja jo nyt tuntuu paitsi paskalta, myös tekopyhältä kirjoittaa koko blogia tästä aiheesta. Olen kuluneiden parin päivän aikana liittynyt useampaan fb:n ekologiseen ja eettisempään elämään tähtäävään ryhmään, lukenut lukemattomat määrät blogipostauksia, töissä vääntänyt Vihreä Lippu-asioita ja etsinyt sekä töissä, että vapaalla valtavia määriä tietoa. Oppinut olen, etten osaa, muut tekee paremmin ja oikein ja tosissaan ja olen vain aivan surkea ihmisperse, jonka syytä koko maapallon tuhoutuminen on. Piste. (Ja kaikilla the oikeilla ja vakavastiotettavilla ekoihmisillä on keltainen sadetakki ja värikkäät villapaidat, itsellänihän on mustaa mustalla, enkä osaa tehdä hipsterinutturaa. Koska on sekin vaan niin väärin). Eilen yritin tehdä omaa pyykkietikkaa. Pohdin jo mielessäni, miten tämän postauksen otsikko olisi "Koko koti tuoksuu salmiakilta" tms tosi ällön tekopirteää (ostolakon hengessä pyykkietikan eteerinen öljy siis kor...