@maninajohanna - kohti parempia valintoja

Kaikista parasta olisi suosia kotimaisia satokausituotteita eli vihanneksia, mutta myönnän talvisin sitrushedelmien olevan oma paheeni ja satokausikalenterin mukaan sitrushedelmien satokaudet ajoittuvat talveen - tammikuun puolen välin paikkeille appelsiinien. Koska kaukaa kuljetetusta hedelmästä pitää toki kaikki hyödyt saada irti, kerron tässä kolme vinkkiä kuorien hyödyntämiseen, jos et ole halukas kuivaamaan niitä ja syömään - kuulemma sokeroituna ovat hyviä. Tosin vaatinee torjunta-aineiden takia huolellisen pesun. 1. Pesuetikka Helppoa, kuin heinänteko paitsi, että oikeasti heinän tekeminen on raskasta, eikä kuulemma edes kovin helppoa. Mutta pesuetikan tekeminen on. Kaada purkkiin väkiviinaetikkaa, parin appelsiinin tai muun sitrushedelmän kuoret ja anna marinoitua rauhassa. Sitrushedelmien kuorista etikka saa hyvän tuoksun ja valmista etikkaa voi käyttää melkein kaiken pesemiseen. Itse laimennan sitä veden kanssa suihkepulloon ja käytän pintojen pyyhintään tai mittaan pi...

Kuten kerroin, monelle jo shampoottomuus on ollut iso yök. En siis ole sen enempää kertonut muista luomuilu kokemuksistani avopuolisoa pidemmälle. Tai syksyn alussa vihjasin työparille, että olen tehnyt muutoksia erään tuotteen suhteen ja jos huomaa sivuvaikutuksia, saa sanoa suoraan. Ainakaan vielä en ole palautetta kuullut ja ainakin elän hyvässä uskossa, että uskaltaisi sanoa, jos ongelmia pienessä ryhmätilassa asian suhteen olisi. Niin, ilmastoahdistuksessani päätin luopua myös dödön käytöstä niiden kemikaalien ja kertakäyttöroskien vuoksi. Pitkän testijakson jälkeen uskallan vihdoin myös mainostaa kotitekoista dödöä, jonka perusresepti on kiertänyt varmaan jokaisessa zero waste blogissa ja keskustelussa. Mutta on se silti niin kiva! Niin, ensimmäisiä zero waste-päätöksiäni oli luopua perus deodoranteista ja antiperspiranteista, joita molempia käytin vaihdellen. Olin vuosia käyttänyt perus roll oneja, kun kesällä päädyin suihkutettaviin. Mitään luotettavaa tietoa en aiheesta...

Vuoden pimeimpään aikaan pääsin töiden kautta luonnonkosmetiikkapajaan kuuntelemaan lyhyttä luentoa aiheesta ja sitten itse valmistamaan tuotteita. Olen hirveän antisosiaalinen ja kuultuani, että työparini ei päässytkään osallistumaan iltaan, koin ehkä ihan pientä ahdistusta. Semivieraiden seurassa yksin. Mitä jos joudun seurustelemaan ja olemaan sosiaalinen? Mitä jos mokaan? Luento-osuus ja syöminen oli helppoa, sain piiloutua nurkkaan. Kosmetiikan valmistuskin kuulosti hauskalta ja lähdinkin touhuamaan lopulta aika innolla, mitä nyt oli pelottavaa, kun minulta kysyttiin ohjetta ja työpariksi. En osaa! Apua! Liikaa vastuuta! Piilouduin siis uudelleen nurkkaan, mutta uskalsin lopussa itsekin kysellä pajan vetäjältä ja lopulta jutella myös muiden kanssa. Ei ole helppoa olla sosiaalisesti kömpelö introvertti. Töissä voin vetää työroolia ja kaikki ovat jo niin tuttuja, että oleminenkin on helppoa, mutta puoliviralliset tilanteet ovat epämiellyttäviä. Miten niissä kuuluu olla ja kä...

Tässä näppärä vinkki, miten päästä nopeasti eroon ylimääräisestä rahasta ostolakon aikana, tukea yritystoimintaa ja pelastaa maailma - korjauta vanha vaatteesi. Kukaan ei ole voinut elää elämäänsä niin pimennossa, ettei olisi tietoinen halpatuotantovaatteiden ongelmista. Aiheesta on keskusteltu mielestäni koko nuoruuteni ja ajoittain asia nousee uudelleen pinnalle. Nuoruudessani (voinko sanoa niin? Tai oikeammin, haluanko edes vielä leimata itseäni vanhaksi?) ensimmäinen isompi keskustelua herättänyt tapaus oli Rana Plaza-tehtaan romahdus , mutta myös ajoittaiset ketjujen imagon kohotusyritykset saavat asian taas esille. Ja nyt tietysti ilmastoraportti, joka nosti epäinhimillisten työolojen lisäksi valokeilaan vaateteollisuuden ympäristöongelmat . Halvalla vaatteella on kallis hinta, mutta ihan rehellisesti harva sitä ajattelee aktiivisesti arjessa. Uutisten yhteydessä voivotellaan, ehkä katsotaan vähän omaa vaatekaappia läpi ja laitetaan muutamat Made in kolmasmaailma-vaatteet kierrä...

Haaveilen selkeästä, yksinkertaisesta kodista, jossa kaapeissa ei olisi mitään ylimääräistä ja lattiapinta-ala sallisi vähän enemmän tilaa vievät harrastukseni. Siivouskin saisi olla helpompaa. Siis kodista, jossa olisi vain kaikki tarpeellinen, ei mitään ylimääräistä ja jossa olisi helppo keskittyä olennaiseen ja omiin harrastuksiin. Turhat tavarat ja velvoitteet eivät häiritsisi tai tuottaisi ahdistusta. Olen kasvanut hyvin materiakeskeisessä perheessä, mikä lienee aika tavallista koko läntisessä yhteiskunnassa. Olen siis itsekin oppinut siihen, että parempi pitää varoilta tallessa ja ottaa muiden vanhaa vastaan, koska ehkä sitä tarvitsee. Olen aina pitänyt myös lahjojen antamisesta ja saamisesta, ja onhan niitäkin jaksoja takana, kun tavaran hamstraamisella on paikannut jotain muuta ongelmaa. Ajoittain jo omassa historiassanikin on ollut jaksoja, kun tavaramäärä on ahdistanut ja kulutusyhteiskunnan mielekkyys tullut kyseenalaistettua, mutta se ei ole hirveästi esimerkiksi huonees...

Kerroin no poo-postauksessa kahvin olevan yksi osa hiustenpesurutiiniani, toinen vakiokäytössä oleva oli etikka. Kahvin toimivuus ja miten sillä pesen on herättänyt ehkä eniten kysymyksiä. Viimeisimmän keskustelun kävin eilen työpaikan suunnittelupalaverissa. Yllättävän moni oli käyttänyt kahvia jo aiemmin ja oli myös tyytyväinen tuloksiin, yksi puolestaan päätti tänään testata. Huomenna kuulen varmaan tuloksista. Oletan pettymystä, koska mitään ei ole kuulunut. 1. Kahvi hiushuuhteena ja tumman värin kirkastajana Tai pesuaineena. Olen kiehauttanut vettä ja kaatanut jo kertaalleen käytettyjen purujen läpi eli lyhyesti keittänyt vain kahvia. Jos aamukahvista on jäänyt jotain pannuun seisomaan, olen sen hyödyntänyt tässä. Annan kahvin jäähtyä. Tässä välissä olen hiukset kastellut mahdollisimman kylmällä suihkulla ja hangannut huolellisesti päänahkaa. Kahvin jäähdyttyä huuhtelen sillä hiukset pääalaspäin. Ajoittain lasken kipon alas ja hankaan päänahkaa huolellisesti ja kaadan l...

Tämä on oikeastaan asia, jota selvittelin jo aikoja sitten ja josta on pitänyt pienen ikuisuuden kirjoittaa, mutta saatuani mäntysuopasaippuan lahjaksi oli viimein pakko tarttua toimeen. Olen siis aina pessyt kotia enemmän tai vähemmän mäntysuopapainotteisesti, hyödyntänyt sitä kirvojen karkoituksessa ja vähän kaikessa muussakin . Onhan se monitoimisaippuan maineessa ja ainakin itse olen sen kovin ekologiseksi mieltänyt. Tuoksu myös tuo mieleen lapsuuden, mummolan ja kesän mattopyykit, joten onko tuo nyt ihme, jos se on omiin suosikkeihini kuulunut? Samaa mieltä ovat ilmeisesti muutkin, sillä mäntysuopaa myydään 1,5 miljoonaa kiloa vuodessa . Oma kiinnostukseni tuotteeseen heräsi, kun vanha palani oli loppumassa ja oli aika lähteä metsästämään uutta. Useimmissa zero waste-blogeissa vannotaan Marseille-saippuan nimiin ja itsekin aloin kyseenalaistaa, onko tämä Ranskan lupaus siis parempi valinta. Marseille on siis oliiviöljysaippua, jolla voi pestä koko kropan, tiskata astiat ja varmaa...

Vuosi vaihtui sisarusten ja heidän kumppaneidensa ympäröimänä sekä oman mieheni kanssa. Jos vuodenvaihteen hetken tulisi kuvata sitä seuraavaa vuotta, on omasta vuodestani 2019 tulossa erittäin onnistunut ja täynnä itselleni rakkaita ihmisiä. Taakse jäänyttä vuotta ei tule ikävä, oli raskas ja vaikea täynnä pettymyksiä, huonoja uutisia, riitoja ja typeryyttä. Täältä pääset myös lukemaan uuden vuoden lupaukseni. Hieman ennen vuodenvaihdetta kansalaisaloite rakettien kieltämisestä yksityishenkilöiltä sai tarpeeksi allekirjoituksia, jotta se otetaan eduskunnassa käsittelyyn. Espoo puolestaan ilmoitti jo hyvissä ajoin ennen uutta vuotta järjestävänsä ilotusesityksen sijaan lasernäytöksen. En ole vielä saanut aikaiseksi googlata kuvia, mutta ainakin omassa feedissäni olen kuullut paljon kehuja, mutta myös tietysti marmatusta. Raketit kuuluvat suomalaiseen uuteen vuoteen, kuten känni juhannukseen ja lenkkimakkara grilliin.   Meille ei lapsuudessa juuri koskaan hankittu ilotulit...

Itselläni on leipomiseen viha-rakkaussuhde, jossa varsinkin aloittaminen ja siivoaminen ovat ihan mahdottomia, mutta (yksin) tekeminen ja syöminen ovat sitten kivoja juttuja. Marraskuun talouskoosteessa taisin luvata tekeväni itse useammin leipäni, joten kun huomasin tässä raahanneeni töistä aika reippaasti salaatteja ja raasteita, jotka eivät jääkaapissa ikuisesti kestäisi, oli aika tarttua toimeen. Porkkanaleipä on lapsuudesta asti ollut hitti helppojen ruokien osalta, joten sellaista väsäämään. Käytän hyvin harvoin reseptejä, usein vain heitän sattumanmukaisesti aineksia ja näppituntumalla fiilistellen koostumusta. Näin tälläkin kertaa, joten tässä maailman helpoin 5 minuutin porkkanaleipä : Vettä astian pohjalle, sekoita joukkoon suolaa ja halutessasi yrttejä. Itse käytin rosmariinia ja nokkosta. Lisää paljon porkkanaraastetta Sekoita joukkoon ruis- ja vehnäjauhoja samassa suhteessa. Muista kaapin kuivahiivat, heitä joukkoon. Eivät ole pakolliset, halusin itse päästä ...

Törmäsin eräässä fb-ryhmässä keskusteluun roskien lajittelusta ja esteettisemmistä ratkaisuista roskien säilömiseen ennen niiden viemistä lajittelupisteisiin. Noloa, miten paljon oikeasti aiheesta innostuin. Splainattuani ja spämmättyäni ryhmän keskustelua tovin, päätin tulla vielä tännekin pätemään. Koska voin. Joten jos roskapuhe ei kiinnosta ja tiedät siitä minua enemmän, lopeta lukeminen. Tai hei! Älä lopeta! Lue ja kommentoi, kerro parannuksia ja jaa omat vinkkisi. Meidän taloutemme koostuu kahdesta aikuisesta ihmisestä ja kahdesta koirasta. Vain itse pyrin kohti nollahukkaa, mutta myös mies lajittelee ja pyrkii omalta osaltaan tekemään kestävämpiä valintoja. Tämän vuoksi meillä tarvitaan siis edelleen kaikki mahdolliset roskikset. Parhaillaan niitä on kuusi; metalli, lasi, muovi, bio, paperi- ja kartonki sekä sekajäte/polttokelpoinen jäte. Eniten tilaa vaativat muoviroskat. Itse pyrin ostamaan mahdollisimman pitkälti kaiken muovittomana, mutta mies ei asiaan kiinnitä huom...

Hieman kuunvaihteen jälkeen pohdin töissä ylijäävää ruokaa ja asetin itselleni hävikkiruokahaasteen . Nyt voisikin olla hyvä hetki katsoa, miten tavoitteet sujuivat. Opin ainakin omista kulutustottumuksistani paljon! Marraskuu on ollut itselleni paitsi kiireinen, myös migreenin ja päänsäryn täytteinen. Varmasti ensin mainittu on osaltaan selittänyt jälkimmäisiä. Jos näiden alaisena tai muuten vain ärtyneenä ja huonosta päivästä kärsivänä lähdin hakemaan kaupasta kauramaitoa, sorruin todennäköisemmin ostamaan jotain listan ulkopuolista. Haasteen tavoitteenahan oli syödä kotona pääasiassa töistä ylijäänyttä ruokaa, mutta sitä sai täydentää juurikin kasvismaidolla, kahvilla ja satunnaisella tuoreella. Useimmiten sortuessani listan ulkopuolelle se oli jotain nopeaa herkkua tai leipää. Selvästi siis lohturuokaa ja tunnesyömistä. Leivät ostin omaan pussiin paistohyllyltä, mutta herkut sitten saattoivatkin olla ihan mitä tahansa ja miten tahansa pakattuja, mikä ehdottomasti harmittaa enite...

Koen, että omalta osaltani en ole tehnyt mitään kovinkaan radikaaleja muutoksia elämäntavoissa tai saavuttanut suuria nollahukan tai zero wasten osalta. Olen oikeasti hyvin alussa vielä, vaikka ainahan oikeanlaisella kerronnalla saa pienetkin asiat kaunisteltua. Monissa suhteissa olen myös tietoisesti tehnyt omasta alustani erittäin joustavaksi ja kevyeksi - tunnenhan itseni varsin hyvin. Projektipersoonana syöksyn kohti uusia ideoita ja ajatuksia täysillä koko elämän alkaessa pyöriä asian ympärillä. Esimerkiksi aloittaessani tankotanssin kävin treeneissä melkein joka ilta ja useamman tunnin putkeen. Luonnollisesti tahti oli sohvaperunalle liikaa ja monia nykyisiä kehon vammoja saan kiittää noista ajoista. Samoin oli vain ajan kysymys, milloin väsähdän ja lopetan. Tässä tapauksessa onneksi en lopettanut, mutta pitkiä taukoja harrastukseen tuli ja kevyemmällä alulla voisin nyt olla paljon pidemmällä. Samanlaisia kokemuksia itselläni on monesta asiasta lähtien taimien istutuksesta remo...

Aloitin meikkaamisen suhteessa luokkalaisiini ja kavereihin ilmeisen myöhään, vasta seiskan aikana ja rutiinit olivat pitkään aika mitättömiä. Juhliin saatoin laittaa kajaalia, kisoihin vähän rajummin, mutta pitkälle mentiin pohjameikillä ja ripsarilla. Sama päti muuhun kauneudenhoitoon; laiskasti silloin tällöin jotain, pääasiassa ei mitään. Hiukset olivat oma poikkeuksensa, mutta niistä ajattelin tehdä oman postauksensa. Viime kevät ja kesä olivat itselleni monella tapaa huonoa aikaa ja elin varmasti epäeettisimmin ja epäekologisimmin ikinä. Tuli tehtyä heräteostoksia, tilasin wishiltä, käytin enemmän aikaa kosmetiikan ja peilin edessä. Jälkiviisaana sitä huomaa paikkailleensa sijaistekemisellä huonoa oloa ja muita ongelmia. Nyt syksyn aikana olen antanut paljon tuolloin hankitusta kosmetiikasta eteenpäin ja pyrkinyt palaamaan ikään kuin juurille näissäkin asioissa. Kaappeja siivotessa löysin myös paketin vihreää savea. Ostin sen vuosia sitten, koska sen avulla hiusten piti kasvaa. ...

Taisin kuukausikatsauksessa mainita lukeneeni kuluneiden viikkojen aikana paljon blogeja ja niiden herättäneen paljon ajatuksia. Yksi asia erityisesti kiinnitti toistuvasti huomioni - kun neuvottiin, miten aloittaa zero waisting tai pyrkiä vähempään kuluttamiseen, monet ohjeet alkoivat neuvoilla, mitä kaikkea tulisi tätä varten ostaa. Toisena vaihtoehtona oli, että kirjoittaja itse pohti, mitä tarvitsee ostaa tai suunnitteli tekevänsä ostoksia, jotta voisi aloittaa vähemmän ostamista ja kuluttamista sisältävän elämän . Kuulostaako ristiriitaiselta? Itsestäni ainakin.   Teekupista sai kauniin kukkaruukun vanhan hajottua. Toki, jos lähtökohtana on täydellinen minimalismi ja on luopunut suunnilleen kaikesta ennen, kuin innostuu myös roskattomuuteen pyrkimisestä, voi joidenkin tavaroiden tai hyödykkeiden hommaaminen olla paikallaan, mutta! Me oikeasti elämme aika moisessa yltäkylläisyydessä ja täydelliset minimalistit taitavat olla edelleen vahva poikkeus (ja muutamia näidenkin...