Hetken vain kestää elämä, sekin synkkä ja ikävä

Tunnistitteko laulun? Tonttu-ukoistahan siinä lauletaan. Vain suomalainen voi kirjoittaa näin ihastuttavilla sanoilla varustetun joululaulun ja vielä ylipirteällä sävelellä. Toinen suosikkini joululauluista on Röllin versio joulumaasta; joulumaa jos jokaiselta löytyy kukkarosta. Tätähän se tänä päivänä pitkälti on. Joulukuu on osaltani mennyt hyvin väsyneissä tunnelmissa. Vaikka mitään erityisempää ei ole sattunut, olen töiden jälkeen aivan poikki ja vain nukahdellut lattioille. Miten niin normaalit ihmiset ottavat päiväunet sängyllä tai sohvalla? Meillä ei ole sohvaa ja olkkarin lattialle on sänkyä nopempi sammua. Eikä sitä nyt kesken päivää sänkyn mennä, laiskuutta!

Koirakin tykkää

Niin, en siis ole ollut hirveän tuottava tai tehokas, tulee joululoma ihan tarpeeseen. Joulusta itsestään en muista itse koskaan suuremmin välittäneeni. Varmasti ollessani vielä pieni lapsi, on se tuntunut jännältä ja sitä on odottanut, mutta niistä ajoista en enää hirveästi muista. Ala-asteella väsyin jouluvalmisteluiden työläyteen ja siihen, että yöllä ei jouluvalojen vuoksi voinut nukkua. Yläasteella aloin kapinoida joulun materiakeskeisyyttä vastaan (mutta lahjat toki kelpasivat) ja sama krääsän, tuhlaamisen, valomeren ja stressin sikermä yhdistyy edelleen mielessäni jouluun. Olenkin siis hokemasta hokenut, etten ole jouluihmisiä ja vihaan joulua, mutta onkohan asia oikeasti näin?

Joulu yhdistyy voimakkaasti lahjoihin ja kyllä niitä edelleen on itsestäni mukava saada ja antaa. Jos en lahjoista pitäisi ja olisi edelleen materiakeskeinen, ei itseni pitäisi ostolakon kautta opetella materian hamstrauksesta eroon. Silti tunnustan, että ostamalla ostettu krääsä, hupilahjat ja turhanpäiväisyydet muuttuvat nopeasti ihanasta yllätyksestä kotona ahdistavaksi tavararöykkiöksi ja ekoterrorismiksi. Olen tänä vuonna esittänyt toiveen, että saisin vain tarpeellista, kuluvaa tai aineettomia lahjoja - lahja ei myöskään ole pakollinen. Äidilleni tämä oli selvästi paha paikka, mutta ymmärtääkseni hän silti on päättänyt tätä pyyntöä kunnioittaa. Itse olen myös paljon lahjoja tehnyt tänä vuonna itse tai antanut kierrätettyä. Toivottavasti ovat saajistaan mieluisia.



Lapsina meillä vielä kierrätettiin kaikki lahjapaperi. Äiti opetti varsin tarkkaan avaamaan kääreet repimättä ja paperi taiteltiin odottamaan seuraavaa käyttökertaa. Uskoisin, että taustalla oli säästäväisyys ja raha. Laman lapsena varmasti tiukemmat ajat ovat koetelleet myös omaa perhettäni, ihan työläistaustainen kun olen. Mutta silti muistan lapsuuden yltäkylläisenä ja onnellisena, ei lapsi oikeasti paljoa tarvitse. Myöhemmin vain lahjalaatikot ja -kassit otettiin talteen, paperi lensi saman tein takkaan. Lahjapaperiahan ei voi kierrättää paperinkeräyksessä, mikä tuntuu tulevan monelle yllätyksenä. Itse olen lapsuudesta tutulla tavalla hyödyntänyt jo pidempään vanhoja pakkausmateriaaleja ja niiden loputtua jatkanut paketointia (dyykatuilla) sanomalehdillä. Säästyy rahaa, säästyy luontoa ja on oikeasti mielestäni kivan näköistäkin. Vähän vanhanaikaista tunnelmaa. On näitä välillä kommentoitu halvan näköisiksi, mikä tietysti tuntuu pahalta tälläisestä itkupillistä, mutta oikeasti lausahdus kertoo enemmän sanojasta itsestään.


Vanhoista tapeteista saa kauniita ja kestäviä lahjapaketteja

Perinteiset jouluvärit, kirkkaus ja koristeet eivät myöskään ole oma juttuni. Tai joulukuusesta olen aina pitänyt ja sellainen on lapsuudenkodissani aina ollut. Nyt lienee myöhäistä antaa ohjeita ekokuusen hankintaan, mutta aito kuusi varsinkaan läheltä ja joko latvakuusena tai joka tapauksessa kaadettavaksi tuomittuna ei ole paha vaihtoehto, kasvatettu kuusi vähän huonompi ja muovinen se huonoin (20 vuotta käyttöä vasta samalla tasolla aidon kanssa, jaksatko niin pitkään?). Myös itse tehdyt, jälleen vanhan aikaisen oloiset, koristeet ovat mieleeni. Ennen myös joulukortit laitettiin ovien listojen väliin esille. Aika hauska tapa! Emme itse ole lähettäneet kortteja ja vain muutamat vanhemmat sukulaiset ja yksi lapsiperhe niitä lähettävät, ei siis ole kovinkaan merkittävä perinne. Ensimmäisenä vuonna omillaan asuvana lähetimme mustat joulukortit hopeisella tekstillä "Värikästä joulua!". Oli olevinaan kovin hauska vitsi.

 

Glitteri on muoviroskaa, mutta pointtina, miten kierrätys- ja luonnonmateriaaleista saa tehtyä koristeita.

Oman perheeni jouluperinteisiin on kuulunut ehkä tärkeimpänä osana päivällinen isoäitini luona. Pöytä ei nyky mittapuulla ole kovinkaan eettinen useamman liharuuan kanssa. Omia suosikkejani ovat kalaruuat ja juustot, kinkusta tai laatikoista en ole koskaan välittänyt. Mutta se tunnelma, kun koko perhe ja lähisuku valtaa isovanhempien omakotitalon, levittäytyvät eri huoneisiin keskustelemaan, änkeävät pöydän ympärille ja napostelevat useamman tunnin putkeen kaikkea. Liiallista, mutta vain kerran vuodessa. Ja lämpimämpää tunnelmaa ei olekaan. Illalla vanhempieni luona veli pukeutuu pukiksi ja jakaa lahjat. Kun olimme lapsia, joku sukulainen tai naapuri esitti pukkia, mutta veljeni aloitettua pukkikeikat, tuli tämä aina niiden jälkeen joulupukin asussa takaisin porukoille ja jakoi samalla lahjat. Tapa jäänyt siitä elämään vaikka kaikki olemme jo aikuisia, eikä kellään ole vielä omia lapsia. Samaan aikaan ehkä vähän säälittävää, mutta ehdottomasti hauskaa ja nostalgista (miten niin 26-vuotias on liian nuori nostalgisoimaan?). Lahjat avataan yhdessä ja loppuilta napostellaan ruokia, juodaan glögiä, pelataan yhdessä lautapelejä, katsotaan elokuvaa, luetaan kirjoja ja vain ollaan.

Niin, on ehdottomasti liian voimakasta sanoa, että vihaisin joulua, sillä oikeasti joulun ydin taitaa olla jotain muuta, kuin kulutusta, välkkyviä valoja ja stressiä. Toinen siskoistani aloittaa heti joulukuun alussa muistuttamisen, että kaikkien pitää olla edes hetki aattona lapsuudenkodissa yhtä aikaa, että joulu on perhejuhla. Ehkä joulussa voisi olla juuri tästä kyse; ajasta rakkaiden kanssa ja rennosta olosta. En tänä vuonna ole tehnyt mitään joulun eteen, lahjat hoituivat vähän vasemmalla kädellä, mutta se joulu tuli silti. Ilman stressiä, kiirettä, koristeita ja siivousta.

Hyvää joulua! <3


Kommentit