FEE Suomi
Samoihin aikoihin, kun aloitin blogin ja kierin ympäristöahdistukseni pahimmissa ensiaalloissa (nyt olen kai jo tottunut jatkuvaan kivistykseen vatsassa, kun tuntuu, etten tee tarpeeksi ja ympärillä tehdään vielä vähemmän), pamahti sähköpostiin koko firmamme johtajalta viestiä, miten FEE Suomi etsii hallitukseensa ensikaudelle uusia jäseniä ja miten toivoisi työntekijöiden asiasta innostuvan. Koska syksyn tentit olivat lähes ohi ja työn, opintojen ja tavoitteellisen treenaamisen kombinaation tuska hetkeksi unohtunut, näpyttelinkin jo seuraavana iltana hakemusta hallitukseen. Eilen järjestetyssä kokouksessa minut sitten valittiin yhdeksi hallituksen jäseneksi kaudelle 2019-2020. Jännittää!
FEE Suomi on järjestö, joka on varmaan parhaiten tunnettu Vihreästä Lipusta kouluilla ja päiväkodeilla. Lyhyesti kyseessä on ympäristökasvatukseen ja kestävään kehitykseen keskittyneestä järjestöstä. Kuten varmaan rivienvälistä jokainen blogia edes selannut on huomannut, työskentelen päiväkodissa lastentarhanopettajana ja itselleni kyseiset arvot ovat olleet aina tärkeä osa työtäni, mutta sen toteutus on alkuvuosina ollut vähän sitä sun tätä. Kuitenkin nykyisessä työpaikassani sain heti aloittaessani vastuulleni talon Vihreä Lippu asioiden hoidon ja pian sen jälkeen organisaation raporttien ja suunnitelmien kasaamisen. Rehellisesti välillä niiden hoito on vain ärsyttänyt ja tuntunut turhalta, mutta itse toiminnan toteutus on ollut palkitsevaa.
Elokuussa kävin kokeilemassa, onko ruoho vihreämpää aidan toisella puolen, mutta palasin jo syyskuussa vanhoihin tehtäviini. Usein olen kuullut Vihreän Lipun ja ympäristökasvatuksen omana projektinaan olevan turhia ja jo itsestään selviä. Välillä olen näin itsekin ajatellut, ehkä koska olen elänyt yllättävän vihreässä kuplassa, mitä vakan kestävään kehittämiseen ja siihen kasvattamiseen on tullut. Elokuun aikana kuitenkin tuli huomattua, miten monella tapaa voidaan edelleen mennä jälkijunassa ihan peruskierrättämisen suhteen saati muiden aiheeseen liittyvien teemojen suhteen. Nyt onkin mahtava tilaisuus päästä vaikuttamaan näihin asioihin koko Suomen tasolla! Ja toivottavasti tekemään ympäristökasvatuksen konseptista vetovoimaisempaa suuressa mittakaavassa
Blogin alusta asti itseäni on houkuttanut kirjoittaa ympäristökasvatuksesta, lasten osallistamisesta ja varhaiskasvatuksen sekä yleisesti kasvatuksen näkökulmasta, omasta työstäni myös huomioiden tietysti tietoturvan ja sen, että kirjoituksen tulisi olla yleistä, ei edes ryhmään identifioifaa. Toisaalta koko organisaation mittakaavassa olemme toteuttaneet myös omaa todella kiinnostavaa kiertotaloushanketta, johon liittyviä teemoja olisi kiinnostavaa käsitellä ja kirjoittaa.
Todella, todella kiinnostavaa! Opiskelen luonto- ja ympäristöalaa ja ympäristökasvatus olisi tosi kiinnostavaa hommaa! Olen käynyt pari Syklin kurssiakin omien opiskelujen ohella. Blogisi on tosi kiinnostava (tämän illan projektina on lukea se kokonaan läpi), ai että tykkään siitä, kun löydän blogeja, joissa käsitellään näitä asioita, jotka itseänikin kiinnostaa ihan eniten! Ikäsi puolesta voisit varmaan olla tyttäreni =D mutta mitä väliä, kun kiinnostuksen kohteet ovat kuitenkin samat. =)
VastaaPoistaKiitos paljon ja pahoittelut, että vastaan näin kauan kommenttiesi laiton jälkeen. Keväällä iski työuupumus ja arjesta selviäminekin on ollut haastavaa. Mutta todella paljon kiitoksia kaikista kommenteista! Itsestänikin on aina ihanaa löytää aidosti kiinnostava blogi ja niitä sitten kahlaa tektien määrästä riippuen päivän pari putkeen läpi, jotta saa imettyä sen kaiken innon itseensä. Eikä sillä iällä silloin tosiaan ole väliä. :D
PoistaSyklillä on kiinnostavia kursseja ja paljon annettavaa, itse en ole heidän kursseillaan ollut, mutta muistaakseni olivat mukana järjestämässä Ulos!Ut!Out!-tapahtumaa, joka oli kahdenpäivän ulkonaoppimisen ja ympäristökasvatuksen tehokoulutuspäivät ja oella mahtava sekä inspiroiva kokemus vaikka olin vielä kovin aloittelija ympäristökasvattajana.
Ja laitoin muuten blogisi talteen odottamaan aikaa lukea ja syventyä siihen kunnolla. ^-^
PoistaHeippa taasen! Kiva kun olet vastaillut kommentteihini! Ja voi miten harmi, että olet uupunut. =( Mä vähän luulen, että meikäläiset, ketkä ottaa jostain syystä kantaakseen näitä maailman murheita vähän isommalla kädellä, on aika alttiita uupumaan ja masentumaan, etenkin kun maailmassa kaikki tuntuu koko ajan vaan menevän hullummaksi... Se on välillä niin vaikea kestää!!
PoistaMulla on itselläni ote jotenkin lipsunut nyt, olen palannut vegaanisuudesta takaisin lakto-ovo-vegetaristiksi... monen tekijän summa, mutta jotenkin en vaan enää jaksanut sitä yleistä elämisen vaikeutta sen vegaanisuuden kanssa... (oikeasti aika ajoin oli aivan mahdotonta saada mitään syötävää, jos ei halunnut käyttää maitoa ja munia... ja sekin alkoi olla todella rasittavaa). Olen myös vähän muussakin elämässä lipsunut viime aikoina sinne helppouden (ja valitettavasti välillä myös epäekologisuuden) puolelle ja tämä kaikki kyllä vähän mieltä kaihertaa... No, ei muuta kuin uuteen nousuun taas. Lueskelen näitä tekstejäsi läpi ja kovasti nämä taas kyllä inspiroi!
Voimia sinulle, muista että kaikkea ei vaan voi yksin jaksaa ja pienetkin teot ja askelet riittää, etenkin silloin, kun voimat on vähissä! Me ei voida yksinään (tai kaksistaan) maailmaa pelastaa kuin ainoastaan siltä osin, mihin me suoraan voidaan just nyt vaikuttaa. Mut se pienikin teko on aina parempi kuin ei tekoja ollenkaan! ♥
Aurinkoa kesääsi!